Miten tähän on tultu

Ajattelin vaihteen vuoksi kirjoittaa vähän henkilökohtaisempaa tekstiä, eli tarina siitä miten tähän on päädytty, eli lyhykäisyydessään ilmaistuna miten meikäläinen päätyi Kalliosta Kalantiin.

Kaikki jotka tuntee minut tietää varmasti miten olemme Tuomon kanssa tutustuneet mutta kelataan taaksepäin kuitenkin  jos jotakuta joka ei meitä tunne ollenkaan on kiinnostunut ja ehkä jossain olisi myös kohtalotovereita joilla samoja kokemuksia...?

Yleensä kun täällä Uudessakaupungissa tulee ilmi että en ole paikallinen alunperin (minkä ne kyllä tietää yleensä jo heti kättelyssä koska sukunimeni ei ole yleinen paikkakunnalla ja täällä about kaikki tuntee kaikki tai ainakin kaikkien vanhemmat), kysymys johon A-I-N-A joudun ensin vastaamaan on tietenkin: Miksi muutit Kalantiin?

Tähän joudun tietysti vastaamaan aina aavistuksen nolona: Miehen takia.
Ainakin alkuun ihan rehellisesti sanottuna nolotti myöntää että miehen perässä sitä on juostu, tämä ei ollenkaan kuulostanut hyvältä sisäisen feministini korvaan. Kuitenkin olen valintani itse tehnyt ja nykyään siihen hyvin tyytyväinen joten enää ei haittaa kertoa totuutta uusille tuttavuuksille:) 

Meidän lenkkipolulla Helsingissä oli puitteet kohdillaan

Hirveästi valintaani kuitenkin usein kommentoidaan ja päivätellään, mikä välillä kyllä harmittaa ihan sikana. Muuttaminen maalta kaupunkiin on todella yleistä, mutta minun liikkeeni vastavirtaan oli joidenkin mielestä ilmeisesti jotain ennenkuulumatonta. Alkuun otin päivittelyt ja ylenpalttiset ihmettelyt kritiikkinä mutta enää ei oikeastaan kiinnosta koska olen näihin kommentteihin tottunut. Myöskin alkuun "hieman" epäileväiset ystävät ovat virheensä myöntäneet (terkut Jennille!<3).

Meikä vikoissa bileissä jotka järjestin rakkaassa kalliolaisessa yksiössäni

Useimmiten seuraava kysymys on: Missä te sit tapasitte?
No kaverin häissä. Vuonna 2012 minun opiskelukaverini meni naimisiin ukilaisen miehen kanssa. Häitä vietettiin Salon lähellä ja siellä tapasimme Tuomon kanssa toisemme ihan ekaa kertaa ja ihastus syttyi oikeastaan heti. Ensitapaamisesta alkaen tuntui yhdessäolo ja seurustelu hyvin luontevalta. Koska kuitenkin kaukosuhteilu on pidemmän päälle toooosi turhauttavaa, syntyi päätös yhteenmuutosta vuoden tuntemisen jälkeen. Koska Tuomolle ei Helsinkiin muutto ollut vaihtoehto, päätin minä kokeilla elämää maalla ja muuttaa Tuomon luokse. Tämä tuntui myös hyvältä vaihtoehdolta koska ammattini takia minun on helppo työllistyä melkeinpä missä vain ja koska Tuomolla oli jo tuohon aikaan oma talo Kalannissa, joka on meidän koti edelleen. 

Meidän piha, hieman on siis maisema muuttunut :)

Ja nyt, kolme vuotta on kohta kulunut ja häät tulossa. Alan pikkuhiljaa uskoa että tänne sitä jäädään ja Helsingissä lähinnä turistina viihdyn nykyään. En voi kuitenkaan valehdella, kotiutuminen maalle oli vaikea ja pitkä prosessi, tästä ehkä lisää myöhemmin :)

Lopuksi vielä yksi erittäin tyytyväinen maalainen ^^

Hyvää viikonlopun jatkoa!

- Laura -