Noin viikon kuulumiset

Hyvin väsyneen äidin terveiset tässä hei.

Koko viikko ja oikeastaan sitä edellinenkin on mennyt H:lla hampaita tehdessä. ARGH. Voi että kun voi sekin tehdä tiukkaa pikkuisella. Sekä yöt että päiväunet menneet vähän niin ja näin ja se lupaava yksin omaan sänkyyn nukahtaminenkin meinasi loppua heti alkuunsa ja siellä tosiaan tällä hetkellä maltetaan olla tällä hetkellä se tunti ennen kuin herätään itkemään...huokaus.

Parasta viikossa on ollut sään hentoinen lauhtuminen ja kevään varovainen saapuminen. Tämä tarkoittaa että piha alkaa olla sula ja päästään enemmän ulos seikkailemaan muutakin kuin vaunutellen. Myös pihatyöt ovat alkaneet tekijäänsä kutsua, liiasta Strömsön Puutarhan katselusta aiheutuvaa ahdistusta myös ilmassa kun ei toi oma kukkapenkki nyt jotenkin iske. Paljon on suunnitelmia sen suhteen että toivottavasti pian pääsisi taimikaupoille! Tänä keväänä meidän pihalle saadaan (toivottavasti) myös leikkimökki ja hiekkalaatikko että sitten kyllä kelpaa. Että edelleen lämpeneviä ilmoja odotellessa sitten!



Terkkuja kaikille kavereille! <3

Ei enää mikään vauva

Tammikuussa koitti se odotettu päivä kun meidän pikkuinen täytti vuoden. Odotin tätä merkkipaalua ehkä vähän turhankin innokkaana, mutta täytyy siis myöntää että oon todella helpottunut että vauvavuosi on nyt ohi.

Ennen lapsensaantia luulin jotenkin että vauvanhoito ois ollu ihan mun juttu, mutta kyllä nämä päivät menevät touhukkaan taaperon kanssa paljon mukavammin kuin sen itkuisen sylivauvan. Päivissä on rytmiä ja järkeä (jos näin kehtaa sanoo :P) ja varsinkin nyt kun Helmi on oppinut kävelemään ja rohkaistunut muutenkin on kerhoissa ja muskarissa yms käyminen hyvinkin viihdyttävää. Muutenkin nyt kun Helmi siirtynyt ison tytön rytmiin eli nukkuu vain yhdet päikkärit, on päivän menot helpompi toteuttaa. Tätä herkkua jatkuu näillä näkymin syksyyn ja sitten on meikäläisen aika palata töihin ja Helmin aloittaa päiväkotiura.

Ehdittiin Helmin kanssa käydä 1-vuotiskuvillakin helmikuussa, kuvat ottanut Emma Konttinen/ Studio Sorvakon Rantatie

Tässä Helmi hyvinkin tuoreena tapauksena, vain kolmen päivän ikäisenä, kuva HannaSNy Photography

Joulukuu kuvina

Joulukuu oli meillä melkoista härdelliä. Siihen sisältyi joulunvieton lisäksi yksi ulkomaanmatka ja kolme korvatulehdusta ja ehdittiinpä tyttärelle saada tuubit korviin vielä ennen vuodenvaihdetta. Nyt kerätään voimia tammikuun loppua varten, jolloin päästään juhlimaan H:n 1-v synttäreitä!

Päästiin taas kokeilemaan miten se lentäminen vauvan kanssa sujuu ja hyvinhän se meni!

Ihanaakin ihanampi Lontoo. Lupasin itselleni että seuraavan reissun teen ihan yksin. Tavoite number one siis vuodelle 2018 on Lontoon lapsivapaa viikonloppu.

Saatiin hetkeksi luntakin Kalantiin, jouluna sitä ei sitten enää ollutkaan (ylläri).

Joulu tuli ja meni korvatulehduskierteen keskellä, hieman jaksamisen rajoilla mutta kuitenkin. Hyvä mieli jäi varsinkin kun pitkät pyhät tarkoitti että saatiin olla kolmestaan normaalia enemmän.

Pikku potilas lepää korvien putkituksen jälkeen. Toimenpiteen jälkeen Helmi ehti olla yhden päivän (!) aurinkoinen oma itsensä, sitten iski taas flunssa.

Ennen Helmin sairastelua ehdittiin kuitenkin viettää hieman uutta vuotta, tosin 12 tuntia ennen puoltayötä. Onni on naapurissa anoppi joka suostuu lapsenvahdiksi! Oli muuten ekat treffit ehkä noin kahteen kuukauteen.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille kavereille!

- Laura